Kysymyksiä ja vastauksia

 

Suuremman suojassa, mitä se tarkoittaa?

Suuremman suojassa on tulevan kirkkovuoden pääteema, jonka avulla nostetaan esiin ihmisyyttä ja toisista välittämistä jokapäiväisessä elämässä. Kristittyinä uskomme, että jokainen meistä on ainutlaatuinen ja omanlaisensa – ja siksi arvokas.

Kirkossa puhutaan nyt ihmisarvosta. Miksi?

Kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmisen arvo ei määräydy hänen ominaisuuksiensa tai erityispiirteidensä kautta. Riittää, että olemme Jumalan luomia, hän on luonut meidät omaksi kuvakseen. Jokaisen ihmisen arvo on koskematon eikä kenelläkään ole oikeutta sitä loukata.

Kristittyjen tehtävä on puolustaa kaikkien ihmisarvoa ja oikeutta elämään. Ihmiselämä on jo sellaisenaan arvokas, ilman erikseen mitattavaa menestystä tai muita mittareita.

Ehjän ja hyvän arjen tai kadun toisella puolella on maailma, joka on täynnä eripuraa, sotia, luonnonkatastrofeja ja muita kriisejä – isoja tai pieniä. Siksi ihmisarvon esiin nostaminen on tärkeää ja sen eteen on tehtävä töitä ihan joka päivä, kaikkialla maailmassa. Apua antamalla ja vastaanottamalla voimme kaikki olla lisäämässä turvallisuudentunnetta ja uskoa hyvään ympärillämme.

Miten Suuremman suojassa -ajattelu näkyy kirkon työssä?

Ihmisarvo, sen kunnioittaminen ja sen eteen työskenteleminen on osa kirkon jokapäiväistä työtä. Esimerkiksi diakoniatyöntekijät kohtaavat päivittäin ihmisiä ja perheitä, joille arki on yksinäistä tai arjessa selviäminen ja taloudellisesti turvallisen elämän takaaminen on vaikeaa. Kirkon keskusteluavun palvelut, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja seurakuntien kerhot tekevät samaa arvokasta työtä erilaisissa elämäntilanteissa ja olosuhteissa elävien ihmisten kanssa niin ilon, tavallisen hyvän arjen kuin vaikeuksien ja surunkin hetkinä.

Miten kerron lapselle kuolemasta?

Hyvin pientenkin lasten kanssa voi käsitellä surun, ikävän ja menettämisen tunteita, yksinäisyyttä sekä kiusaamista. Kun lapsi esittää kuolemaan liittyviä kysymyksiä, aikuisen ei tarvitse kiirehtiä vastaamaan, vaan hän voi rauhassa kääntää kysymyksen takaisin lapselle. Mitä sinä ajattelet? Mitä sinulle on asiasta kerrottu? Näin saa arvokasta tietoa lapsen ajattelusta, ja keskustelu pysyy lapsen tasoisena.

Pyhäinpäivänä puhutaan surusta, menettämisestä ja kuolemasta. Voimakkaita tunteita herättävää aihetta voi käsitellä muun muassa teemanurkkauksen tai eriväristen kankaiden avulla. Surun hetkellä voi muistella iloisiakin asioita.

Lue lisää surun kohtaamisesta lapsen kanssa: Lataa PDF-tiedosto (Pyhäinpäivän vietto – Surua ja iloa, Silja Lamminmäki-Vartia [Pikkuväki 4/2015])

Enkeleitä, onko heitä?

Enkelit ovat kautta aikain olleet sanansaattajia, suojelijoita ja viestinviejiä. Raamatun arkkienkeli Mikael tuo kirkon juhlakalenteriin muistutuksen siitä, että Jumala on luonut myös näkymättömän maailman. Mikael onkin jäänyt luterilaisen kirkon enkelijuhlien lähes ainoaksi hahmoksi. Virsikirjassa häntä ei mainita, Gabriel sen sijaan mainitaan virressä numero 20. Kaiken kaikkiaan enkelit ovat esillä kymmenissä virsissä.

Toiset näkevät enkelin läsnäolon kirkkaana valona, toiset tuntevat enkelin läsnäolon muuten vain rauhoittavana ja turvallisena. Monissa lapsiperheissä enkeli on turva, joka tulee mieleen iltarukouksen hetkellä. Enkeleihin voi uskoa, vaikkei niitä näkisikään.

Monelle nykyihmiselle enkelit symboloivat turvaa ja suojelusta. Maailmassa tapahtuu arvaamattomia asioita eikä kaikkea voi kontrolloida. Epävarmuuden hetkinä enkelit tuovat mukanaan turvaa ja kumppanuuttakin.

Taivaallisia sotureita vai pehmeäsiipisiä suojelusenkeleitä?

Raamatun enkeleillä on monenlaisia tehtäviä. Usein heidät kuvataan Jumalan
sanansaattajina tai taivaallisina sotajoukkoina. Siksi enkelin tuttu repliikki kuuluukin: ”älä pelkää” tai “älkää pelätkö”.

Nykyajan lasten kännykkäpelien ja piirroselokuvien “pahikset” tulevat lähelle sitä, millaisina Raamatun taistelija-enkelit esiintyivät. Tällaisen hahmon tarkoituksena on kuitenkin saattaa turvaan, ohjata eteenpäin tai estää jonkun suuren pahan tapahtumista.

Ovatko enkelit mukana pyhissä kirjoituksissa?

Mikael on kristillisessä perinteessä yksi kolmesta arkkienkelistä eli ylienkelistä. Kaksi muuta ovat Rafael ja Gabriel. Gabriel mainitaan enkelinä, joka ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. Mikaelia on pidetty myös taivaallisten sotajoukkojen johtajana. Hän onkin jäänyt luterilaisen kirkon enkelijuhlien lähes ainoaksi hahmoksi. Virsikirjassa häntä ei mainita, Gabriel sen sijaan mainitaan virressä numero 20. Kaiken kaikkiaan enkelit ovat esillä kymmenissä virsissä.

Enkelit Raamatussa

Aina ero Jumalan ja enkelin välillä ei ole selvä. Enkeli toimi Jumalan edustajana tai sijaisena – ei itsenäisenä harkintaa omaavana hahmona. Vanhimmissa teksteissä Jumala on suoraan yhteydessä ihmisiin. Enkelit tulivat kuvaan mukaan, kun vahvistui käsitys ettei ihminen selviä hengissä, jos hän näkeekin Jumalan. Enkelille rinnakkainen ilmaisu on myös ”Jumalan pojat” (Job.1:6, 2:1, 38:7, 1.Moos.6:1-4).

Vanhassa testamentissa Jumalalla on sananviejä, joka:

• ilmestyy Hagarille autiomaassa (1.Moos.16:7-14)
• estää Abrahamia uhraamasta Iisakia (1.Moos.22:10-19)
• johdattaa Abrahamin palvelijaa matkalla Mesopotamiaan (1.Moos.24:7-40)
• puhuu Jaakobille unessa (1.Moos.31:11-13)
• painii hänen kanssaan Penuelissa (1.Moos.32:2-33)
• suojelee häntä (1.Moos.48:16)
• ilmestyy Moosekselle palavassa orjantappurapensaassa (2.Moos.3:2)
• kulkee israelilaisten edellä Kaislameren yli ja autiomaan halk (2.Moos.14:19-, 23:20-, 33:2)
• pysäyttää Bileamin (4.Moos.22:22-35)
• ilmestyy Joosualle Jerikon lähellä (Joos.5:13-15)
• ilmestyy Gideonille (Tuom.6:11-24)
• ilmestyy Simsonin äidille (Tuom.13:3-5)
• ilmestyy Davidille Araunan puimatantereella (2.Sam.24:16-)
• ilmestyy beteliläiselle profeetalle (1.Kun.13:18)
• ilmestyy Elialle (1.Kun.19:7)
• surmaa 185000 miestä Jerusalemia piirittävästä Assyrian sotajoukosta (2.Kun.19:35, Jes.37:36)
• vain muutaman kerran enkeleitä sanotaan olleen useampia kuin yksi (1.Moos.19:1, 28:12, 32:2)

Lähde: Palva, Raamatun tietosanasto. WSOY 1995

Sulje

Suuremman suojassa Facebookissa »